top of page

Rolfing®️

Rolfing, alkuperäiseltä nimeltään Rolfing Structural Integration on amerikkalaisen biokemisti, Ida P. Rolfin (1896-1979) 1950-luvulla kehittämä kehoterapia, jonka vaikutteita ovat mm. osteopatia sekä jooga. Ida Rolfin käsitys sidekudoksen roolista aktiviisena elinjärjestelmänä oli aikaansa edellä ja sellainen, jota nykytiedekin tukee. 

9B9A1043.jpg

Rolfing on manuaali- ja liiketerapiamenetelmä, jonka avulla voidaan lisätä stressinsietokykyä, energisyyttä sekä saada apua erilaisiin vaivoihin. Rolfingin vaikutus perustuu kehon ja painovoiman välisessä suhteessa aikaansaatuihin muutoksiin, jolloin pystyasennon ylläpitämisestä tulee vaivattomampaa. Kyse on samalla prosessista, jonka saatossa erilaisia ryhdissä ilmentyviä sisäisiä konflikteja saatetaan päätökseen. "Huonossa ryhdissä" on osaltaan kyse siitä, miten myös käsittelemättömät tunteet sekä muu psykologisella tasolla koettu ahdinko häiritsee ns. asentotuntojärjestelmää.

 

Silloin lihakset jännittyvät yksipuolisesti ja kehon pystyasentolinjaus muuttuu epätasapainoisemmaksi. Pystyasennon ylläpitäminen alkaa kuluttaa liiallisesti energiaa, eivätkä elimistön tasapainon säätelyn prosessit pääse sen takia toimimaan kunnolla. Tällaisessa tilassa stressi alkaa hallitsemaan kehoa niinsanottujen stressikompensaatioiden muodossa, joiden avulla toimintakykyä ylläpidetään välttämättömällä tasolla elinvoimaisuuden samalla kuitenkin vähetessä. Kyse on taistelusta aikaa vastaan, jota ei voida voittaa. 

 

Stressikompensaatiot ilmentyvät myös kehon sidekudosrakenteissa, jotka hieman hämähäkin seittiä muistuttavalla tavalla "punovat" kehon eri rakenneosia toisiinsa. Sidekudosverkosto mukatuuu kehon ja painovoiman väliseen taisteluun jäykistymällä, joka pakottaa kehoa pois linjauksestaan ja lisää lihasjännitystä entisestään. Lopputuloksena on itseään ruokkiva noidankehä, jossa rajoittuu niin liikkuminen kuin myös kyky ilmaista todellista minäänsä. Tällaisessa tilanteessa ihmisen asenne koko psykofyysisessä laajuudessaan jää loukkuun kehon omaan ”hämähäkin seittiin”.

 

Rolfingissa onkin tarkoituksena vaiheittain auttaa kehoa löytämään tarkoituksenmukainen tuki painovoimasta, jotta painovoimaa vastaan kannattelevasta epäterveestä jännityksestä voidaan päästää irti ja siten myös peruuttaa kudosrakenteissa tapahtuneita kielteisiä muutoksia. Rolfingille tyypillisen käsittelyn avulla stimuloidaan ryhtiin vaikuttavaa asentotuntojärjestelmää. Kyse on kuuntelevasta käsittelystä, joka on ikäänkuin keskustelua hermojärjestelmän sekä kudosten kanssa ilman varsinaista manipulaatiota. Hermojärjestelmä vastaa oikeanlaiseen kosketukseen mm. muuttamalla myofaskiaalisten (lihas ja sen sidekudos-) komponenttien jänteyttä.

 

Perinteisin (mutta huom. ei suinkaan ainoa!) tapa tehdä Rolfingia on systemaattisen 10:stä hoitokerrasta koostuvan sarjan muodossa. Hoitosarjan kullakin sessiolla on oma teema sekä tavoitteet ja niiden järjestys on luotu siten, että yhdellä sessiolla aikaansaadut muutokset valmistavat kehoa (ja henkilöä) aina seuraavaan sessioon. Sarjan ensimmäiset seitsemän sessiota keskittyvät kukin tiettyihin kehon alueisiin ikäänkuin ”avatakseen solmuun mennyttä kehon kudosten verkostoa”.

 

Kolmella viimeisellä kerralla puolestaan keho ”punotaan uudestaan kokonaiseksi entistä eheämpänä” työstämällä kehon rakenteen tai toiminnan yksilöllisiä avaintekijöitä. 10. kerran sarjan kuvaus luo oivallisen läpileikkauksen rolfing -prosessiin, mutta sen käyminen ei ole kuitenkaan pakollista (tai monien kohdalla edes ihanteellista), sillä rolfauksessa on kyse ennen kaikkea periaatteista, joita voidaan soveltaa myös hyvin yksilöllisellä tavalla. Useimpien asiakkaitteni välittömiin tarpeisiin riittää keskimäärin 1--3 käyntiä, jotka eivät ole osa 10. kerran sarjaa millään tavalla. 

 

Rolfing sopii erityisen hyvin sellaisiin vaivoihin, joissa kehon sisäinen dynamiikka on sotkeutunut siten, etteivät konventionaalisemmat terapiat tuota toivottua vastetta. Rolfauksen avulla voidaan hoitaa hyvin spesifisiäkin vaivoja, mutta mitään ongelmaa ei työstetä kuitenkaan irrallaan kehon kokonaisvaltaisista prosesseista. Huomioimalla yhteen kehonosaan liittyvän stressin kokonaisvaltainen vaikutus voidaan saada kestävämpiä tuloksia.

 

Tällaisella lähestymistavalla apua vaivaansa saaneet saattavat havahtua voivansa paremmin kuin ennen vaivaan johtanutta loukkaantumista tai muuta tapahtumaa. Rolfingin avulla erilaisia vaivoja hoidettaessa kun mitään kehonosaa ei korjata paikallisesti, vaan kehoa eheytetään aina kokonaisuutena, jolloin käytännössä myös energisyys sekä yleinen hyvinvointi kasvaa. 

Anchor to rolfing text
bottom of page